tiistai 16. lokakuuta 2012

Yrittäjän Kouvola – hanke



Kouvola ei pärjää yrittäjäystävällisyys- kyselyissä kovinkaan hyvin. Itse asiassa olemme aina häntäpäässä. Mutta miksi me emme pärjää? Mitä Kouvolan olisi tehtävä toisin, jotta yrittäjät tulisivat Kouvolaan? Meillä on Kouvolassa erilaisia ”Innoja” ja muita rahan syöjiä. Ainakaan toistaiseksi hankkeet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Hankkeiden huonoihin tuloksiin syyt ovat moninaiset.

Meidän olisi syytä tehdä Kouvolasta yrittäjä ystävällisempi. Se ei onnistu pelkällä kaupungin rahalla tai resursseilla. Me tarvitsemme Kouvolaan kekseliäitä, yritteliäitä ja rohkeita yrittäjiä. Itse asiassa meillä on olemassa jo useita yrittäjiä, joilla nämä edellä mainitsemani ominaisuudet ovat. Kouvolan olisikin syytä panostaa jo olemassa oleviin yrityksiin.

Yrittäjät ovat tämän kaupungin luoneet ja yrittäjät meidät tulee pelastamaan. Monilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on valmis konsepti jopa kymmenien vuosien takaa. Tätä konseptia hienosäätämällä saisimme näistä yrityksistä niitä kultajyviä, joiden satoa emme ole saaneet korjata edellä mainitsemistani ”innoista”.

Ehdotankin, että kaupunki olisi aloitteellisena osapuolena ja pyrkisi löytämään nämä potentiaaliset kasvuyritykset, joista sitten alkaisimme jalostaa näitä tulevaisuuden Nokioita.

Pasi Helander (Kok.)

maanantai 15. lokakuuta 2012

Lapsiperheille parempi Kouvola



Näin vakavassa taloudellisessa tilanteessa Kouvolan kaupungilla ei ole varaa kovinkaan suurin menonlisäyksiin. Muutamat menonlisäykset ovat kuitenkin tuottava sijoitus. Eräs tämän suuntainen sijoitus on lapsiperheet. Lapsiperheiden avulla rakennamme tulevaisuuden Kouvolan. Tämä kolmenkohdan ohjelma on kaikessa yksinkertaisuudessaan seuraava.

Kouvolan on määrätietoisesti kehitettävä palveluita lapsiperheille. Suurkaupungeissa lastenrattaiden kanssa busseihin pääsee maksutta, myös Kouvolassa olisi otettava tämä toimintamalli käyttöön.

Kouvolan ei missään nimessä tule poistaa Kouvola-lisää. Lisän poistaminen ei luo säästöjä kuin paperilla, käytännön säästöt jäävät syntymättä. Kouvola-lisä on pienituloisille raha, jota ilman he eivät tule toimeen. Kouvola-lisän poisto toisi nämä pienituloiset toimeentuloluukulle, ei siis säästöä! Kouvola-lisä vähentää niiden perheiden määrä, jossa pienempää lasta hoidetaan kotona ja vanhempi lapsi on kunnallisessa päivähoidossa.

Kolmantena hyvinvoinnin lisääjänä Kouvolan on lanseerattava palvelusetelit lapsiperheille. Monet yksinhuoltajat, suurperheelliset ja monikkoperheet saisivat pienellä kaupungin kädenojennuksella rahan, jolla saisivat ostettua haluamansa palvelun hyvinvointinsa tueksi.

Pasi Helander (Kok.)

torstai 4. lokakuuta 2012

Ehdoton ei kunnallisveron korotukselle!



Ihmettelen suuresti niitä Juudaan kuninkaita, jotka ovat ensitilassa nostamassa Kouvolan veroprosenttia. Mitä tai ketä se hyödyttää, jos tasasin väliajoin hilaatte veroja ylös, ettekä puutu rakenteisiin? Missä vaiheessa Teidän kipurajanne on? Onko se 21 %, 25 %, 30 % vai vieläkin ylempi. Nykyinen 20 prosentin kunnallisvero on jo minun kipukynnyksillä.   Kouvolan kaupungin tulee käyttää kaikki mahdolliset keinot, jottei kunnallisveroa tarvitse nosteta.  

Voimme välttää kunnallisveron noston, jos järkeistämme kaupungin toimintaa pitkään ja hartaasti. Kouvolan kaupunki sijoittuu monissakin vertailuissa häntäpäille, kun vertaillaan, sitä missä palvelut tuotetaan tehokkaimmin. Miksi me emme siihen pysty jos, joku muukin pystyy. 

Ylimääräinen johtoporras on purettava. Kuuden kunnan johtajat pistettiin yhteen, kun yksi kunta perustettiin, mutta ketään ei potkittu pois. Nyt olisi viimeistään aika ruveta harkitsemaan lähtijöitä.

Lisäämme kaupungin tuottavuutta, kun houkuttelemme uusia yrityksiä ja yrittäjiä Kouvolaan. Uudet työpaikat ja parempi työllisyys lisää taatusti verotuloja ilman, että nostamme itse veroprosenttia. Työpaikat eivät toki synny itsestään. Uusien työpaikkojen eteen pitää tehdä valtavasti töitä, mutta eivät ne mahdottomia ole!

Jos mikään näistä keinoista ei nosta Kouvolaa jaloilleen, niin viimeistä edellisenä keinona Kouvolan tulee myydä omaisuuttaan ja viime kädessä on otettava velkaa, jotta saamme talouden jälleen nousuun. Mutta ehdoton ei veronkorotuksille.

Pasi Helander (Kok)

maanantai 27. elokuuta 2012

Hoitajaminimi ajaa kunnat kuralle




Kouvolassa vähennetään vanhusten laitospaikkoja, jotta saataisiin aikaan säästöjä. Kouvolassa pyritään lisäämään kotihoitoa ja tehostettua palveluasumista. SDP kuitenkin haluaa, että Kouvola laittaisi lisärahaa vanhusten laitoshoitoon. Miksi? 

Kotonahan me jokainen haluamme tietenkin asua ja olla, mutta aina se ei ole mahdollista. Kun kotona ei enää pärjää, niin tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi jää kodin ulkopuolinen hoito. Erilaisia vaihtoehtoja on palveluasumisesta aina laitoshoitoon.

Hoiva ja hoito pitää antaa käypähoito suositusten mukaisesti, yksilöllisesti ja oikea aikaisesti. Jokainen vanhus on oma ainutlaatuinen yksilö, jota pitää inhimillisesti kohdella. Nyt kun lakiin kirjataan, että laitoshoidossa pitää olla 7 hoitajaa 10 vanhusta kohden, niin hukkaamme kalliita resursseja. Lisäämällä resursseja laitoshoidossa, joidenkin arvioiden mukaan jopa tuplaamme budjettimenot vanhustenhoidon osalta. Tämä 73 miljoonaa euroa lisärahaa, jonka hoitajaminimi vaatii toimiakseen on pois jostakin muualta. Pahoin pelkään, että hoitajien määrä kotihoidossa vähenee.

Muistuttaisin kaikkia teitä, että jo nyt on pulaa hoitohenkilökunnasta ja monissa paikoissa tehdään töitä alimiehityksellä. Siinä ei paljon maksimit tai minimit auta, kun hoitajia ei yksinkertaisesti ole riittävästi, eikä toki ole rahaakaan. Väitän, että saamme nostettua vanhustenhoidon tasoa organisoimalla hoitoa uudella tavalla. Olisi syytä lähteä tarkastelemaan rakenteita ja puuttua vallitseviin epäkohtiin. Kaikki vanhukset, eivät tarvitse 0,7 hoitajaa, osa vanhuksista tulee toimeen myös vähemmillä avuilla. Olisi syytä arvioida hoidon vaativuus ja tämän perusteella päättää hoitajien tarve. Emme voi elää kuin neuvostoliitossa ja tehdä seuraavat neljä vuotta tehtaassa tennismailoja, vaikka ruoasta olisi pulaa.

Valtionvarainministeri Jutta Urpilainen Kouvolassa käydessään totesi, että ”Suomen vanhustenhoito on muita Pohjoismaita jäljessä, ja sen tason nostaminen on minulle henkilökohtainen uskottavuuskysymys”. Hyvä ministeri, Suomi on vanhustenhoidossa jäljessä muita Pohjoismaita, koska olemme painottaneet liikaa laitoshoitoa vanhustenhoidossa. Hyvä ministeri, miksi te siis haluatte, että Suomi painottaisi lisää tähän kalliiseen hoitomuotoon? Eikö olisi syytä seurata muita Pohjoismaita ja vähentää hallitusti laitoshoitoa ja painottaa kotihoitoa tai kodinomaista hoitoa?

Pasi Helander (Kok.)