Kouvolassa on vajaa kaksikymmentä neuvolatoimipistettä. Näistä toimipisteistä saa äitiys- ja lastenneuvola palveluita. Esimerkiksi Lahdessa on 10 neuvolatoimipistettä. Palvelupisteiden määrä ei sinänsä saa olla itseisarvo. Sen sijaan itseisarvon tulee olla palvelun laatu ja sen saavutettavuus. Vaikka palvelu olisi kuinka hyvää tahansa, mutta jos sitä ei pystytä saavuttamaan, niin ketä se silloin hyödyttää?
Itse asun vanhassa rintamamiestalossa, jonka autotallissa on aikoinaan toiminut autokorjaamo. Samoin naapurissani on toiminut autokorjaamo. Tien toisella puolella on ollut ennen kauppa ja yhteinen kaivo, nykyisin tällä paikalla on omakotitalo. Noin 500 metrin päässä on ollut toinen kauppa. En kuitenkaan koe, että asun kaukana palveluista tai että elämänlaatuni olisi huonompaa, vaikka autotallissani ei olekaan enää autokorjaamoa ja lähistöllä ei ole kauppaa.
Neuvolapalvelut ovat luonnollisesti lapsiperheiden käytössä. Neuvolapalveluita käytetään virka-ajan puitteissa. Pienten lasten vanhemmilla harvoin on käytössään kahta autoa, joten neuvolaan mennään joko julkisilla tai kävellen, joskus tietenkin myös omalla autolla. Tästä syystä olisi melko tärkeä miettiä miten neuvolapalvelut saavutetaan, jos ne keskitetään vain muutamaan paikkaan.
Pidän hyvänä ajatuksena neuvolabussia ja kotona annettavaa neuvolapalvelua. Kotona annettava neuvolapalvelu tuskin tulee säästämään kustannuksia, mutta kotikäynnillä terveydenhoitaja näkee lapsiperheen todellisen tilanteen ja perheen elinympäristön. Jos lakkautettavat neuvolapisteet korvataan kotikäynneillä, niin kannatan ehdottomasti esitystä!
Mitä sitten tulee niin sanottuun lasten taloon, tulee keskittäminen tuomaan tietenkin säästöjä, ainakin paperilla. Mutta tästä huolimatta on mietittävä erittäin tarkasti, että lakkautetaanko neuvoloita ja jos lakkautetaan niin mitä neuvoloita ja miten tämä palvelupisteiden lakkautus sitten korvataan. Asian ei ole aivan niin yksinkertainen, että lastentalosta kaikki saavat kaikki palvelut.
Pasi Helander (Kok.)
perjantai 23. maaliskuuta 2012
tiistai 20. maaliskuuta 2012
RKP ulos ja Persut sisään
Perussuomalaiset ovat kovin sanoin arvostelleet Stefan Wallinin toimia varuskuntien lakkautuksissa. Olen kuitenkin odottanut pääpersun ulostuloa, mutta eipä ole kuulunut! Missä on Soini?
Jos selviää, että Stefan Wallin on valehdellut, ei ole kahta sanaa, erottava! Kenestä tulisi Wallinin tilalle uusi puolustusministeri? Mielelläni näkisin Perussuomalaiset mukana hallituksessa. Onko Timo Soini ollut varuskunta-asiassa sen takia hiljaa, että hän petaa itselleen puolustusministerin pestiä?
Yksinkertaisesti Perussuomalaisten pitäisi tehdä luottamusäänestys Wallinin luottamuksesta. Jos äänet jakautuisivat niin, ettei Wallin saa luottamusta, tarkoittaisi tämä yksinkertaisesti erottamista ja jos taas Wallin olisi luottamuksen arvoinen, olisi asia loppuun käsitelty ja pulinat pois. Mutta nyt taitaa olla niin, että persut pitkittävät tarkoituksella varuskunta-asiaa lähemmäksi kunnallisvaaleja.
Haluaisin nähdä pelkän arvostelun sijaan oikeita perussuomalaisia vaihtoehtoja ja ennen kaikkea puheen sijaan tekoja. Vastuun kantaminen ei ole vaikeina aikoina helppoa, mutta ainakin se on kantanut pahimman taloudellisen taantuman yli. Ne palat, joilla Perussuomalaiset rakentaisivat Suomi nimistä palapeliä, eivät sovi yhteen ilman suurta väkivaltaa. Perussuomalaisten mentaliteetti tuntuu olevan se, että mistään ei saisi leikata ja rahojen pitäisi silti riittää.
Pasi Helander (Kok.)
Jos selviää, että Stefan Wallin on valehdellut, ei ole kahta sanaa, erottava! Kenestä tulisi Wallinin tilalle uusi puolustusministeri? Mielelläni näkisin Perussuomalaiset mukana hallituksessa. Onko Timo Soini ollut varuskunta-asiassa sen takia hiljaa, että hän petaa itselleen puolustusministerin pestiä?
Yksinkertaisesti Perussuomalaisten pitäisi tehdä luottamusäänestys Wallinin luottamuksesta. Jos äänet jakautuisivat niin, ettei Wallin saa luottamusta, tarkoittaisi tämä yksinkertaisesti erottamista ja jos taas Wallin olisi luottamuksen arvoinen, olisi asia loppuun käsitelty ja pulinat pois. Mutta nyt taitaa olla niin, että persut pitkittävät tarkoituksella varuskunta-asiaa lähemmäksi kunnallisvaaleja.
Haluaisin nähdä pelkän arvostelun sijaan oikeita perussuomalaisia vaihtoehtoja ja ennen kaikkea puheen sijaan tekoja. Vastuun kantaminen ei ole vaikeina aikoina helppoa, mutta ainakin se on kantanut pahimman taloudellisen taantuman yli. Ne palat, joilla Perussuomalaiset rakentaisivat Suomi nimistä palapeliä, eivät sovi yhteen ilman suurta väkivaltaa. Perussuomalaisten mentaliteetti tuntuu olevan se, että mistään ei saisi leikata ja rahojen pitäisi silti riittää.
Pasi Helander (Kok.)
tiistai 13. maaliskuuta 2012
Tossavaisen tie on Kreikan tie
Jari Larikka kirjoitti ansiokkaan kirjoituksen blogiinsa 12.3.12 ”Kouvolan kuntaliitos oli oikea ratkaisu”. Larikka arvostelee kirjoituksessaan savitaipalelaista kansanedustajaa Reijo Tossavasista. Tossavainen on ehtinyt lyttäämään Kouvolan Helsingissä asti. Tossavainen piti eduskunnassa puheen, jossa Tossavainen toteaa, että
” On kiistatta todistettu, että iso kuntakoko ei ole pientä tai keskikokoista tehokkaampi ja edullisempi palvelujen tuottajana. Siksi isossa kunnassa haluttuja säästöjä saadaan vain palveluja karsimalla. Käytännössä se tarkoittaa palvelujen keskittämistä laajalta alueelta yhteen keskukseen. Samalla päätöksenteko etääntyy, joten lähidemoratia tuhotaan. Siinä totuus kaikessa karuudessaan. ”
Edellä mainittu on siis suora lainaus Tossavaiselta. Puolusteleeko Tossavainen kuutta kunnanjohtajaa, kuutta kunnanvaltuustoa, -hallitusta ja kaiken kaikkiaan kuutta päällekkäistä organisaatiota? Ja tätäkö Tossavainen kutsuu lähidemokratiaksi?
Vertaillaanpa hiukan Kouvolan ja kansanedustaja Tossavaisen kotikuntia keskenään. Tossavaisen nykyisellä kotikunnalla, Savitaipaleella on sama kunnallisveroprosentti kuin Kouvolalla, eli 20 %. Savitaipaleen vuosikate ei riittänyt poistoihin ja alijäämää kertyi vajaat 300 000 euroa vuonna 2010. Kouvolassa kaupungin vuoden 2010 tilinpäätös jäi 2,8 miljoonaa euroa positiiviseksi. Kansanedustaja Tossavainen vakuuttaa tuntevansa Kouvolan tapauksen hyvin, mutta silti pitää 2,8 miljoonan ylijäämäistä tulosta karmeana. Mitä tulee velkamäärään, niin Savitaipaleen velkamäärä kasvoi vuoden 2009 lähes nollatasolta yli neljään miljoonaan euroon, eli 4 miljoonaakertaistui.
Tossavainen ehdottaa palaamista lähtöruutuun. Tarkoittaako hän kuuden kunnan uudelleen perustamista ja kaiken ennalleen saattamista? Mitähän tämä maksaisi? Lyhyesti sanottuna Tossavaisen ratkaisu on, että se mitä kunnat eivät pysty rahoittamaan, niin laitetaan se valtion vastuulle, mutta mitään ei lakkauteta. Olenko voinut oikeasti ymmärtää nyt oikein?
Puoluesihteeri Taru ”Rautarouva” Tujusen sanoin: "kuntauudistus on hyvä juttu!"
Pasi Helander (Kok)
” On kiistatta todistettu, että iso kuntakoko ei ole pientä tai keskikokoista tehokkaampi ja edullisempi palvelujen tuottajana. Siksi isossa kunnassa haluttuja säästöjä saadaan vain palveluja karsimalla. Käytännössä se tarkoittaa palvelujen keskittämistä laajalta alueelta yhteen keskukseen. Samalla päätöksenteko etääntyy, joten lähidemoratia tuhotaan. Siinä totuus kaikessa karuudessaan. ”
Edellä mainittu on siis suora lainaus Tossavaiselta. Puolusteleeko Tossavainen kuutta kunnanjohtajaa, kuutta kunnanvaltuustoa, -hallitusta ja kaiken kaikkiaan kuutta päällekkäistä organisaatiota? Ja tätäkö Tossavainen kutsuu lähidemokratiaksi?
Vertaillaanpa hiukan Kouvolan ja kansanedustaja Tossavaisen kotikuntia keskenään. Tossavaisen nykyisellä kotikunnalla, Savitaipaleella on sama kunnallisveroprosentti kuin Kouvolalla, eli 20 %. Savitaipaleen vuosikate ei riittänyt poistoihin ja alijäämää kertyi vajaat 300 000 euroa vuonna 2010. Kouvolassa kaupungin vuoden 2010 tilinpäätös jäi 2,8 miljoonaa euroa positiiviseksi. Kansanedustaja Tossavainen vakuuttaa tuntevansa Kouvolan tapauksen hyvin, mutta silti pitää 2,8 miljoonan ylijäämäistä tulosta karmeana. Mitä tulee velkamäärään, niin Savitaipaleen velkamäärä kasvoi vuoden 2009 lähes nollatasolta yli neljään miljoonaan euroon, eli 4 miljoonaakertaistui.
Tossavainen ehdottaa palaamista lähtöruutuun. Tarkoittaako hän kuuden kunnan uudelleen perustamista ja kaiken ennalleen saattamista? Mitähän tämä maksaisi? Lyhyesti sanottuna Tossavaisen ratkaisu on, että se mitä kunnat eivät pysty rahoittamaan, niin laitetaan se valtion vastuulle, mutta mitään ei lakkauteta. Olenko voinut oikeasti ymmärtää nyt oikein?
Puoluesihteeri Taru ”Rautarouva” Tujusen sanoin: "kuntauudistus on hyvä juttu!"
Pasi Helander (Kok)
torstai 8. maaliskuuta 2012
Pidetään keskiolut ruokakaupoissa
Keskioluen siirtäminen pelkästään Alkon valikoimiin ei ole hyvä ajatus. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan lähikaupat ja kioskit menettäisivät täten myynnistään noin 15 prosenttia ja verotuloja menetettäisiin 130 miljoonaa euroa vuodessa. Keskioluen siirtämisestä ainoastaan Alkon valikoimiin laskisi haittakulutusta 2-3 % ja alkoholikuolemat vähenisivät vuodessa 350:llä. Alkoholikuolemat ovat yleisin kuolinsyy työikäisten keskuudessa. Tilastokeskuksen mukaan alkoholikulutus on kolminkertaistunut vuodesta 1968–2008, miesten alkoholin käyttö on kaksinkertaistunut ja naisten alkoholinkäyttö on lähes kuusinkertaistunut.
Mielestäni yksittäisen tuotteen tarkastelu ja veropolitiikka on turhaa ja tuloksetonta näpertelyä. Alkoholiverotus kaipaa kokonaisuudistusta, jotta alkoholin käytön kasvu saataisiin taittumaan, ilman että taloudellisesti haastavassa tilanteessa syötäisiin liikaa verotuloja. Alkoholin hinnalla on selvä yhteys alkoholikuolemiin. Tämä pystytään toteamaan vuoden 2004 toteutetusta alkoholiveron laskusta, jonka seurauksena alkoholikuolemat lisääntyivät.
Itse pitäisin kuitenkin parhaana ajatuksena ohjata kotijuopottelua enemmän ravintola juomisen suuntaan. Tämä onnistuisi tietenkin niin, että laskettaisiin ravintoloiden alkoholijuomien verotusta ja siirrettäisiin tämä verotulojen menetys kaupoissa myytäviin alkoholijuomiin verokorotuksena. Näin juomisesta tulisi valvottua ja tämän suuntainen veropolitiikka lisäisi myös ravintola-alan työllisyyttä ja valtion verotuloja.
Pasi Helander (Kok.)
Mielestäni yksittäisen tuotteen tarkastelu ja veropolitiikka on turhaa ja tuloksetonta näpertelyä. Alkoholiverotus kaipaa kokonaisuudistusta, jotta alkoholin käytön kasvu saataisiin taittumaan, ilman että taloudellisesti haastavassa tilanteessa syötäisiin liikaa verotuloja. Alkoholin hinnalla on selvä yhteys alkoholikuolemiin. Tämä pystytään toteamaan vuoden 2004 toteutetusta alkoholiveron laskusta, jonka seurauksena alkoholikuolemat lisääntyivät.
Itse pitäisin kuitenkin parhaana ajatuksena ohjata kotijuopottelua enemmän ravintola juomisen suuntaan. Tämä onnistuisi tietenkin niin, että laskettaisiin ravintoloiden alkoholijuomien verotusta ja siirrettäisiin tämä verotulojen menetys kaupoissa myytäviin alkoholijuomiin verokorotuksena. Näin juomisesta tulisi valvottua ja tämän suuntainen veropolitiikka lisäisi myös ravintola-alan työllisyyttä ja valtion verotuloja.
Pasi Helander (Kok.)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
