Suomi on hoitanut pestinsä hyvin

Kiitän Reijo Tossavaista ja Ari Hyvöstä kirjoituksistaan (KS21.7 ja22.7). Suomea pidetään maailmalla yhtenä Euroopan vahvimmista talouksista, tämä voidaan havaita myös valtion korko tasosta. Suomelle ollaan jopa valmiita maksamaan siitä, että lainaisimme rahaa. Tästä huolimatta Ari Hyvönen ja Reijo Tossavainen haluaisivat muuttaa Suomen talouden suunnan. Kaverukset haluaisivat markan takaisin.  

Markka-aikana korkotaso oli toista luokkaa kuin nykyisin. Samalla haluaisin palauttaa mieliinne 1990-luvun laman, jolloin Suomen valuutta oli markka. Tuolloin koimme samankaltaisen taantuman kuin 2008. Toki sillä erotuksella, että 2008 taantuma oli globaalimpi ja se alkoi rajummin. Tästä huolimatta Suomi on pärjännyt euromaista ehkä parhaiten. Olkoon se sitten Kokoomuksen tai Jyrki Kataisen ansiota tai vika, mutta paremmin olemme nyt selvinneet kuin markan aikana.

Suomi Daavidin roolissaan globaalia maailman taloudellista goljattia vastaan ja miekkanaan vain Euroopan unioni ja euro. Heikommat ja pelkurimaisimmat luikkisivat pakoon, mutta Suomipa taistelee rohkeasti loppuun asti. Jopa Timo Soinin takki on heilunut siihen suuntaan, ettei Suomen välttämättä tule erota eurosta. Soini kommentoi Espanja-äänestyksen jälkeen, että "Nykyinen euroalue ei voi kestää. Joko lähdetään etelästä pois tai sitten lähdetään pohjoisesta pois". Perussuomalaisten kanta on siis muuttunut eduskuntavaali-kampanjoinnin ajoilta, jolloin Perussuomalaiset lupasivat kansalle markan takaisin ja paljon muuta.  

Pasi Helander (Kok.)

POKSissa kaikki tekevät parhaansa

Anne Nissinen otti tärkeään asiaan kantaa, kun kertoi POKSin ensiavun kaoottisesta tilanteesta. Kirjoitus herätti kovan keskustelun siitä, mistä syystä potilaat joutuvat odottamaan 8-10 tuntia, miksi POKSiin ei saada lääkäreitä, miksi hoitajat istuvat vain koneella, yksityisellä saa parempaa hoitoa jne.

Niin sanotut kiireettömät potilaat joutuvat odottamaan odotusaulassa, mutta kiireellisemmät ja välitöntä hoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan ovien takana, jotteivät uteliaat katseet näkisi liikaa. Joskus potilaita on niinkin paljon, ettei kaikille riitä ”huonepaikkaa”, joten tällöin potilaat joutuvat odottelemaan myös paareilla käytävässä.  Varsinaista ruokaa ensiavussa ei anneta. Diabeetikot ja pitkään odottavat saavat toki leipää, jogurttia ja mehua. Kaikki potilaat eivät ruokaa saa, sillä joissakin tilanteissa ruoka on este hoidolle tai tutkimuksille.

Yksittäisiin tilanteisiin en halua ottaa kantaa, mutta sen tiedän, että välillä tilanne ensiavussa näyttää kaoottiselta, mutta useimmiten tilanne on kuitenkin hallinnassa. Siinä vaiheessa huolestuisin, kun hoitajat ja lääkärit ovat kaoottisen näköisiä. Varmasti kaikki tekevät parhaansa POKSissa ja tiedän, että tekevät.

Mitä sitten tulee yksityisen puolen hoitoon, niin varmasti sielläkin saa hyvää hoitoa, potilaita ei toki ole niin paljon kuin julkisella puolella. Suurimmaksi osaksi yksityisellä puolella työskentelevät lääkärit työskentelevät myös julkisella puolella. Yksityiseltä puolelta tulee paljon lähetteellä potilaita julkiselle puolelle, joita yksityinen puoli ei ole pystynyt hoitamaan. Toivotaan, että Kouvolan päättäjät saisivat aikaiseksi sen uuden sairaalan, se helpottaisi osaltaan edellä kuvattuja ongelmia.

Paljon voimia entisille kollegoille ja jaksamista!

Pasi Helander

Ex-POKSilainen

Hätätilahallitusta yritettiin kasaan jo vuonna 2011

Perussuomalaisten savitaipalelainen kansanedustaja Reijo Tossavainen kirjoitti Kouvolan Sanomissa 14.7.2012, että Suomeen tarvittaisiin neljän suurimman puolueen hätätilahallitus.

Hyvä kansanedustaja Tossavainen, viimevuoden toukokuussa Kokoomus ja Jyrki Katainen yrittivät hartiavoimin tehdä töitä, että Perussuomalaiset olisi saatu hallitukseen. Toukokuun puolivälin tietämillä 2011 Timo Soini kuitenkin ilmoitti, että Perussuomalaiset jäävät mieluummin oppositioon. Olisi tarvittu Tossavaisen mainitsemaa jämäkämpää vastuuta Perussuomalaisilta.

Jos Perussuomalaiset olisivat lähteneet tuolloin hallitukseen mukaan, olisivat asiat totisesti paremmin. Isänmaan asia ei kuitenkaan Perussuomalaisia kiinnostanut, pelattiin vain puoluepolitiikkaa ja onko nyt jo liian myöhäistä? Jos Euroopan Unioni kaatuu syksyllä, niin kuin Tossavainen uumoilee, alkaa olla melkoisen kiire uudelle hallitukselle ja vaikuttaville toimenpiteille. Toki Tossavainen on manannut Eu:n hajoamista lähiaikoina aina vuodesta 2010 asti. Toivotaan, että profetia menisi taas pieleen.

Pasi Helander (Kok.)

Kuka tai mikä tekee Kouvolasta vetovoimaisemman?

Keskustelu käy kuumana siitä kuka tai mikä tekee Kouvolasta vetovoimaisemman. Höyryveturia, kanavaa, toria ja Repovettä on pidetty Kouvolan tulevina kultajyvinä.

Höyryveturi ja sen ympärille rakentuva ”maailma” kahviloineen ja ravintoloineen sekä mahdollisine junamatkoineen kuulostaa houkuttelevalta. Mutta ainutlaatuista se ei ole! Reilun 200 kilometrin päässä Kouvolasta sijaitsee höyryveturipuisto. Puiston talonmiehenä/isäntänä toimii juoksijalegenda Martti Vainio. Vainiolta varmasti saisi konsulttiapua, siitä kuinka junien kanssa kannattaa toimia.

Kanava tai oikeastaan kanavat ovat oivia hankkeita. Näistä Kimolan – kanavahanke ensimmäisenä. Tälle hankkeelle jatkoksi muut Kymijoen kanavat, niin jo lähtisi vesi virtamaan. Nämä olisivat jo suuria vetovoimatekijöitä Kouvolalle. Mutta pitkään näitäkin hankkeita on pitänyt valmistella. Joidenkin lähteiden mukaan kanavasuunnitelmat aloitettiin jo vuonna 1819. Toivotaan, että nykyisten sukupolvien aikana nämä hankkeet nytkähtäisivät eteenpäin.

Torin kehittäminen yksinään ei luo hyvinvointia. Mutta osana toimivaa Kouvolaa se on oma osatekijänsä, jonka avulla Kouvola kerää euroja matkailijoilta. Lopuksi vielä Repoveden kansallispuisto. Repovesi on erittäin suuri vetovoimatekijä Kouvolassa, mutta hyvin vaikeasti rahaksi muutettavissa.  

Kouvolassa on myös erittäin paljon monia muita käymisen arvoisia kohteita, joista suomalaiset, eivätkä myöskään ulkomaalaiset tiedä kylliksi. Kouvolan olisi panostettava ennen kaikkea mainontaan, jotta jo nykyiset kohteet saataisiin täysillä käyttöön! Jokainen mainontaan käytetty euro tulee varmasti moninkertaisesti takaisin, Kouvolan olisi vain yhdistettävä vetovoimaisuutensa ja mainostettava.

Pasi Helander (Kok.)

Lääkäripulaa ei poisteta pakkotyöllä

Perussuomalaiset kansanedustajat Jari Lindström ja Reijo Tossavainen ovat keksineet ”oivan” ratkaisun lääkäripulaan (KS 3.7). Arvon kansanedustajat laittaisivat vastavalmistuneet lääkärit terveyskeskuksiin ”pakkotyöhön” 2-5 vuodeksi. Toisena ratkaisuna Lindström ja Tossavainen mainitsevat tietojärjestelmien puutteiden poistamisen.

Lääkäripulaa ei poisteta pelkällä kepillä. Tarvitaan myös terveyskeskuslääkärityön kehittämistä. Terveyskeskukset tarvitsevat kokeneita ja osaavia lääkäreitä. Terveyskeskusten tulee toimia saumattomasti erikoissairaanhoidon kanssa ja konsultointi mahdollisuuksien pitää olla hyvät. Tehostamalla näin terveyskeskusten toimintaa, yhä enemmän potilaita pystyttäisiin hoitamaan perusterveydenhuollon puolella asianmukaisesti.

Pakottamalla nuori, kokematon ja terveyskeskustyöhön haluamaton lääkäri perusterveydenhuoltoon, lisäämme vain potilaita erikoissairaanhoidon puolella. Terveyskeskuksessakin kokenut ja motivoitunut lääkäri pystyy hoitamaan monta sellaista potilasta, jonka nuori kokemattomampi laittaisi erikoissairaanhoidon puolelle.

Mitä sitten tulee tietojärjestelmien kehittämiseen, niin olen Lindströmin ja Tossavaisen kanssa samaa mieltä, että järjestelmiä pitää kehittää. Yksi koko maassa toimiva järjestelmä olisi ehdoton edellytys. Nykyisin järjestelmiä on useita, eivätkä ne ”keskustele” keskenään. Samoin ongelmaksi muodostuu eri organisaatioiden väliset raja-aidat, jotka olisivat poistettavissa lainsäädännön avulla.

Pasi Helander (Kok.)