Jotakin tarttis tehrä

Perussuomalaisten ja Keskustan yhteinen vetoomus sote- ja kuntauudistuksen pysäyttämiseksi on vähintäänkin järjen vastainen. Perussuomalaiset ja keskusta haluavat, että kunnat ja valtio eivät tekisi mitään, vaikka julkisyhteisön taloudellinen tilanne on kriittinen.

Kovasti ihmettelen oppositiopuolueiden puutteellista tietoa valtion talouden tilasta. Vuonna 2012 julkiyhteisön velka kasvoi 6,1 mrd. euroa. Joidenkin arvioiden mukaan valtion velka vuonna 2015 on jo yli 100mrd euroa. Miksi siis kuntien ja valtion ei pitäisi pyrkiä estämään velkaantumista? Mielestäni on ihailtavaa, että hallitus ajaa kuntauudistusta jääräpäisesti eteenpäin opposition vikuroinnista huolimatta.

  

Oppositio vastustaa hampaat irvessä palveluiden karsimista ja pyrkii säilyttämään nykyiset palvelut sekä kuntarajat kasvavasta velkataakasta huolimatta. Opposition tie vaikuttaa hyvin pitkälti Kreikan tieltä. Hätiköityjen ratkaisujen sijaan toivon, että hallitus tekisi ratkaisunsa ennen pakkorakoa, ennen kuin julkisyhteisön velka kasvaa sietämättömän suureksi. Se päätösten aika, se on viimeistän nyt.  Yksinkertaisesti tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen, kuntien ja jopa oppositionkin olisi hyväksyttävä se tosiasia, että vanhentuneisiin ja ylisuuriin rakenteisiin on puututtava. Meillä ei ole varaa nykyisiin rakenteisiin, rahat eivät riitä. Rakenteet tulee uudistaa niin, että ne vastaavat parhaiten nykypäivän vaatimuksia. Jäämällä tuleen makaamaan vain pahennamme ongelmaa.

Pasi Helander (Kok.)

Valtion leikkaukset iskevät eritoten pieniin lukioihin

Laadusta, määrästä, lakkautuksista ja rahasta, siitäkö on lukiokeskustelu tehty? Ainakin näin voisi päätellä viimeaikaisista kirjoituksista Kouvolan Sanomissa.

Lasten ja Nuorten lautakunta linjasi aluksi, että keskustan alueen lukiot yhdistettäisiin. Lautakunnan esitystä peesasi kaupunginhallitus tiukan äänestyksen jälkeen. Muun muassa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Larikka olisi halunnut lakkauttaa mieluummin Anjalankosken ja Elimäen lukiot, kuin yhdistää Yhteiskoulun ja Lyseon lukiot.  

Loppupeleissä on aina kuitenkin kyse vain rahasta. Valtion vuoden 2013 talousarvioesityksessä lukiokoulutuksen opiskelijakohtainen yksikköhinta säilyi vuoden 2012 tasossa eli 6 704 eurossa. Inflaation pyöriessä 2-3 % paikkeilla tulisi indeksikorjatun opiskelijakohtaisen yksikköhinnan olla noin 6 900 euroa. Jäädytyksen reaalivaikutus yksikköhintaan on siis noin -200 euroa. Leikkaukset tulevat suuntautumaan eritoten pieniin lukioihin. Valtion suunnalta tulevat leikkaukset eivät tule pysähtymään tähän. Kuntien ja valtion haasteellisen taloustilanteen takia rahoitusvajeen täyttäminen tulee vuosi vuodelta vaikeammaksi.

Mitä vaihtoehtoja Kouvolalla sitten on? Säästettävä on, mutta mistä? Ennen kaikkea nyt on kyseessä arvovalinta. Lukioiden suurin kuluerä on opetus (noin 70 %), haluammeko säästää opetuksesta, niin kuin nyt olemme tekemässä? Seinistäkin toki voisimme säästää, mutta sen vaihtoehdon ovat hylänneet niin Nuorten ja Lastenlautakunta kuin kaupunginhallituskin.  

Pasi Helander (Kok.)