maanantai 28. toukokuuta 2012

Aselakinen kiristys ei ehkäise surmia


Jälleen on suomalaisia kohdannut erittäin suuri tragedia. Ensin oli Pekka Eric Auvinen ja sitten Matti Saari. Nyt oli hyvinkääläiseen Eero Hiltusen vuoro aiheuttaa surua ja murhetta. Minulle heräsi tämän tapauksen jälkeen useita kysymyksiä. Miksi tällaista tapahtuu? Eikö ampumisten takaa löydy aina jokin motiivi? Tuskin on olemassa niin pientä motiivia, ettei voisi tappaa ja asehan tappaa aina väärissä käsissä.

Onko aselakien kiristykset vähentäneet tämänkaltaisia ampumatapauksia? Suomen aselait eivät ole syy eikä seuraus näissä ampumatapauksissa! Mikä sitten johtaa näihin mieltä vailla tapahtuneisiin ampumisiin? Aselaitko?

Kuinka nämä barbaariset tapaukset sitten saadaan loppumaan. Kaikissa edellä mainitsemissani tapauksissa tekijänä on ollut noin 20-vuotias mies. Miten me saamme tavoitettua tähän ikäluokkaan kuuluvat nuoret miehet? Yksinkertaisestihan me jo tavoitamme ne kaikki. Vuosittain järjestetään puolustusvoimien kutsunnat johon on pakko osallistua (vaikka poliisin kyyditsemänä). Kutsuntoihin kuuluu oleellisena osana lääkärintarkastus. Tässä tarkastuksessa pystyttäisiin poimimaan apua tarvitsevat nuoret miehet. Mielenterveyden ongelmat ovat toki huomattavissa hankalammin  tunnistettavissa kuin esimerkiksi murtuma tai haava. Mutta näkisin, että panostamalla ongelmien rohkeaan ennaltaehkäisyyn tulisimme säästämään ihmishenkiä.

Me elämme syyttävässä kulttuurissa, jossa mielenterveyden häiriöt tai psykiatriset sairaudet ovat edelleen tabu. Meidän olisi vietävä tietoa eri sairauksista ja oireista kouluihin, jotta niin oppilaat kuin opettajatkin osaisivat tunnistaa nuoren, joka on syrjäytymisvaarassa tai joka tarvitsee apua. Peräänkuulutan avointa keskustelukulttuuria, jossa me aikuiset puuttuisimme rohkeasti nuorten ongelmiin. Meistä jokainen pystyy ainakin kuuntelemaan.

Pasi Helander (Kok.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti