Vahva kyllä Natolle

Keskustelu Suomen Nato jäsenyydestä on jälleen herännyt. Monien mielestä nyt ei ole oikea aika liittyä Naton jäseneksi, koska Ukrainassa on kriisi päällä ja Suomen liittyminen Natoon saatettaisi tulkita provokaatioksi Venäjällä. Silloinkaan ei ole hyvä hetki liittyä Natoon kun kriisi ei ole näköpiirissä, koska liittymiselle ei ole tarvetta.  

Listaan muutamia vallalla olevia faktoja ja perustelen Nato jäsenyyttä niiden avulla. Ensinäkin Venäjän tämän päivän kehityksen suunta on huolestuttava. Muun muassa Venäjän presidentti Vladimir Putin on antanut sen suuntaisia lausuntoja, että Venäjästä rakennetaan uudelleen entisaikojen imperiumia. Suomihan on kuulunut Venäjän imperiumiin kauemmin, kuin on ollut itsenäinen valtio.

Venäjän läntisistä rajamaista Suomi, Valko-Venäjä, Ukraina ja Georgia eivät kuulu Natoon. Venäjä kävi vuonna 2008 lyhyen sodan Georgiaa vastaan. Ukraina, joka on pinta-alaltaan Euroopan toiseksi suurin valtio, on nyt sodan partaalla. Valko-Venäjä on tiukasti Kremlin talutusnuorassa, eikä Venäjällä ole näin sotilaallisia intressejä maata kohtaan. Miten on Suomen laita?

Suomessa seurataan tarkasti mitä Ruotsissa tehdään Nato jäsenyyden suhteen. Venäläiset yllättivät ruotsalaiset housut kintuissa vuonna 2013. Venäläiset pommikoneet pääsivät Ruotsin rajalle asti ilman, että kukaan Ruotsissa huomasi yhtään mitään. Toki Naton koneet Virosta nousivat ilmaan tarkastamaan tilannetta.

Ruotsin liittyessä Natoon suomenkin on liityttävä. Liittymisprosessi Natoon vie vuosia. Jos päätös tehtäisiin nyt, Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäseniä aikaisintaan 2020. Tämä tietenkin edellyttää sitä, että kaikki nykyiset Natomaat hyväksyisivät uudet jäsenvaltiot. Olisiko kukaan uskonut 6 vuotta sitten, että Venäjä olisi uhka Ukrainan suvereniteetille?

EU ei anna sotilaallisia turvatakuita Suomelle, Nato antaisi nämä takuut. Suomi saa nauttia EU:n poliittisista turvatakuista ja Naton rauhankumppanuudesta. Myös Georgia ja Ukraina ovat Naton rauhankumppaneita, joten tästä ei juurikaan näyttäisi olevan turvallisuutemme kannalta lisäarvoa.

Mielestäni Suomen sekä Euroopan yleisen turvallisuuden ja vakauden takia Suomen että Ruotsin olisi liityttävä Naton jäseneksi.

Pasi Helander (Kok)

Alkoholiveron korotus ei vähennä kulutusta

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd) otti kantaa Tallinnan-risteilyllä alkoholipolitiikkaan. Huovisen mukaan verokorotusten linjaa tulee jatkaa. Lisäksi Huovinen mainitsi että keskiolutta tulisi laimentaa ja se tulisi siirtää Alkon valikoimiin.

Veron korotukset lisäävät viinarallia Tallinnasta ja vähentävät työpaikkoja Suomesta . Tällä hetkellä esimerkiksi oluen hinnasta on veroa 60–80%. Kuinka korkea verotus olisi Ministeri Huovisen mukaan sopiva?

Järkevintä olisi pyrkiä siirtämään alkoholin kulutus ravintoloihin. Kohdennetut veron alennukset ravintola-alalla piristäisivät Suomen taloutta ja toisivat uusia työpaikkoja sekä panimo- että hotelli ja ravintola-alalle. Lisäksi viinaralli Virosta vähenisi ja verotulotkin jäisivät Suomeen.

Tällä hetkellä Virosta tuodun alkoholin määrä ylittää kaikissa Suomen ravintolaoissa myydyn alkoholin määrän. Panimoliiton mukaan nykyisellä matkustajatuonnilla Suomen valtio menettää verotuloja arviolta yli 300 miljoonaa euroa vuodessa. Kohdennetut veron alennukset ravintola-alalle eivät lisäisi alkoholinkulutusta, vaan ne siirtäisivät kotijuopottelun ravintoloihin. Ravintola-ala arvioi, että veroale toisi jopa 10 000 uutta työpaikkaa.

Pasi Helander (Kok.)

Kouvolan talous tasapainoon irtisanomisilla

Kaupunkien suurin menoerä on henkilöstömenot. Kuntaliitoksia tehdään, jotta vierekkäisten kuntien ylisuuria hallintorakenteita voitaisiin laittaa yhteen ja tätä kautta vähentää henkilöstöä. Lainsäätäjät ovat turvanneet yhdistyvien kuntien työntekijöille viiden vuoden irtisanomissuojan. Irtisanomissuoja on loppunut Kouvolan osalta vuoden 2014 alussa.

Kouvola on aloittanut nyt yt-neuvottelut ja selvityksen siitä ketä irtisanotaan. Alustavasti irtisanomistarpeeksi on arvioitu 300–600 henkilöä. Ensimmäisen vaiheen yt-neuvottelut on saatu päätöksen. 37 henkilöä tullaan irtisanomaan. Tällä menolla yt-neuvottelut ja henkilöstön vähennykset tulevat kestämään useamman vuoden. Toisin sanoen kuntatyöntekijät roikkuvat löysässä hirressä kaiken tuon ajan – tuleeko potkut vai jatkuuko työt?

Täydellisessä maailmassa kaupunki olisi kartoittanut henkilöstön vähennystarpeen tuon viiden vuoden irtisanomisturvan aikana ja henkilöstö olisi vähennetty vuoden 2014 alussa. Mutta mehän asummekin Kouvolassa.

Vieläkään ei olisi liian myöhäistä tarjota vapaaehtoisia irtisanomispaketteja, joita käytetään yleisesti yksityisellä sektorilla. Tarjotaan työntekijälle puolen vuoden tai jopa vuoden palkkaa ilman työvelvoitetta. Tämä olisi tietenkin kannattanut tehdä jo, kun kunnat yhdistyisivät. Tällä menettelytavalla olisi säästetty 4-5 vuoden palkanmaksut/irtisanoutunut työntekijä.

Pelkään, että kaupungin päättäjät lakkauttavat joitakin virkoja ja perustavat toisia tilalle tai ne virat muutetaan ns. asiantuntijatehtäviksi. Pahimmassa tapauksessa asiantuntijapalvelut ostetaan entisiltä kunnanvirkamiehiltä konsulttipalveluina.

Kouvolan päättäjät ovat yksimielisiä talouden tasapainotuksen tarpeesta. Päättäjätkin ymmärtävät, että tulot eivät kata menoja. Mutta toisaalta ei ymmärretä sitä, miten tulot saataisiin kattamaan menot. Ei suostuta tekemään palveluverkkoa karsivia päätöksiä, jolloin henkilöstöäkin voisi vähentää tai ei suostuta nostamaan veroja, mitä itse pidän positiivisena. Ilmeisesti odotamme pakkorakoa, jolloin meidät on pakotettu karsimaan palveluverkkoa ja nostamaan veroja.

Pasi Helander (Kok.)

Hoitajien lääkkeenmääräämisoikeus ei poista lääkäripulaa

Pekka Korpivaara otti hanakasti kantaa (KS 15.12.13) perusterveydenhuollon ongelmiin. Korpivaara pitää ratkaisuna ongelmiin sisarhentovalkoista, sairaanhoitajaa. Korpivaara olisi valmis maksamaan 30 hengen rajatun lääkemääräämis- koulutuksen kaupungin pussista. Koulutus kestäisi noin 1-1,5 vuotta ja maksaisi kaiken kaikkiaan 200 000- 250 000 euroa. Eli lisäkoulutus vastaisi rahallisesti yhden sairaanhoitajan kohdalla kymmenen vuoden koulutusmäärärahaa. Jos tämä poistaisi lääkäripulan ja kaikki muut ongelmat, niin olisipa halpa ratkaisu.

Muistuttaisin Korpivaaraa, ettei yksittäisillä tempuilla pelasteta Kouvolan terveydenhuoltoa. Sairaanhoitajan roolia tulee miettiä laajemmassa näkökulmassa. Esimerkiksi sairaanhoitajilta tulee siirtää pois töitä, jotka eivät sairaanhoitajille kuulu. Tämäkin nopeuttaisi potilaiden hoitoon pääsyä ja hoitoa, sekä vähentäisi potilaiden pompottelua.

Korpivaaran kanssa olemme samaa mieltä siitä, ettei vuokralääkärien palkkaaminen kannata. Naapurikaupungissamme Lahdessa on tehty ihan laskelmat siitä, kuinka paljon enemmän vuokralääkäri maksaa kuin virkalääkäri. Vastaus on noin 50 000€/vuosi enemmän. Montako vuokralääkärityövuotta Kouvola ostaa vuosittain?

Kumpaa sinä pidät Pekka parempana: Se että terveyspalvelut järjestää ulkopuolinen osakeyhtiö, kuten Medone, Mehiläinen jne. niin kuin nyt osittain tehdään (enenevissä määrin, koska olette niin päättäneet) vai kunnan omistama oma osakeyhtiö ne järjestäisi? 

KYAMK muuten aloittaa Sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen – lisäkoulutuksen keväällä. Maksavatko hoitajat koulutuksen omasta pussistaan, vai osallistuuko kaupunki kustannuksiin?

Pasi Helander (Kok.)

Terveydenhuollon osakeyhtiöittäminen

Kuntien ja kuntayhtymien menoista yli puolet menee sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin. Elämme kestämättömällä pohjalla, kun huomioimme väestön ikääntymisen ja talouden heikentymisen. Terveydenhuollon kustannusten tulisi olla maltillisia, mutta Kouvolassa menojen kasvu oli vuosina 2011–2012 5,8 % (Lähde Kuntaliitto)

Voisiko terveydenhuollon sitten osakeyhtiöittää? Ja ennen kaikkea mitä se muuttaisi? Osmo Soininvaara kirjoitti blogissaan 11.6.13, että ”Jos esimerkiksi Helsinki palkkaisi kymmenen terveyskeskuslääkäriä lisää ja 30 terveyskeskuslääkäriä olisi kolmasosan työajastaan työterveyshuollon puolella, saataisiin tilankäytössä synergiaetuja ja terveyskeskuslääkärien työnkuva monipuolistuisi.”

Nykyisin Kouvolan kaupungin työterveyspalveluja hoitaa Kymijoentyöterveys – liikelaitos. Vuonna 2010 EU-komissio tyrmäsi suomalaisen julkisen liikelaitosmallin. Komission mukaan osa markkinoilla toimivista liikelaitoksista vääristää markkinoita. Kunnalliset liikelaitokset saavat kiellettyjä etuja mm. konkurssisuojasta, varainsiirto- ja kiinteistöveronvapautuksista.  

Kun liikelaitos muutettaisiin osakeyhtiöksi, muuttuisi sen kustannusrakenne läpinäkyväksi. Yhtiöittäminen mahdollistaisi myös taloudellisten hyötyjen vertailun. Mutta paranisiko palvelu ja miten kävisi pienituloisten?

Jos Kouvola osakeyhtiöittäisi perusterveydenhuoltonsa, niin toisiko se lisää vakinaisia lääkäreitä Kouvolaan. Tai jos terveyskeskuslääkärin työnkuvaan kuuluisi myös työterveyslääkärin vastaanottoa osan ajasta. Huonontuisiko palvelu, jos lääkäreitä palkattaisiin puolet lisää ja kasvaisivatko kustannukset, jos kunta myisi osan palveluistaan yrityksille ja yksityisiä terveyspalveluita haluaville asiakkaille? Nykyisillä näkymillä ainakin palvelut ja rahat näyttävän karkaavan Kouvolasta.

Pasi Helander (Kok.)

Neljän vai kymmenen miljoonan euron miinus?

Muutama päivä sitten Kouvolan sanomissa kerrottiin, että Kouvola tekee odotettua paremman tuloksen. Budjettivajetta ei olekaan kymmentä miljoonaa euroa vaan vain vaivaiset 4 miljoonaa euroa. Iloitseminen olikin liian aikaista. Kouvolan kaupunginhallitus on torpannut säästöehdotukset, joten tulos taitaa ollakin taas lähempänä -10 000 000€.  

Kouvolan taloudessa on paljon sisäsyntyisiä ongelmia. Nämä sisäsyntyiset ongelmat ovat seurausta huonoista päätöksistä, joita Kouvolan päättäjät ovat tehneet. Totuuden nimissä täytyy myöntää, että osa Kouvolan kohtaamista ongelmista on seurausta myös maailman laajuisesta talouden taantumasta.

Millä aseilla Kouvola aikoo nousta nykyisestä tilanteestaan? Moni vasemmistolaisempi huokaisee tässä vaiheessa ja sanoo ääneen, että onhan kunnilla verotusoikeus. Myönnän, on toki, mutta onko parempi vaihtoehto, että veronmaksaja menee konkurssiin liian suuren verotuksen takia, kuin että kunta menee?

Kunnallisveron korotuksesta ei ole hyötyä kuin hetkeksi. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana kunnallisvero on noussut keskimäärin yli kolme prosenttiyksikköä, toisin sanoen noin 1 % /10 vuotta. Tällä yksinkertaistetulla matematiikalla maksamme kunnallisveroa Kouvolassa vuonna 2050 24 %. Minusta se on täysin kohtuutonta!

Veronkorotusten tie on käyty loppuun, nyt on otettava käyttöön muut keinot! Kouvolan on mahdollistettava uusien työpaikkojen syntyminen kaupungin alueelle, sillä työllisyys on parasta sosiaaliturvaa. Lisäksi liian suuresta organisaatiosta on luovuttava, yksinkertaisesti siitä syystä, että meillä ei ole enää varaa siihen.

Pasi Helander (Kok)

Mitkä ovat ne vaihtoehdot?

Hyvä Anssi Tähtinen (ps.). Kiitos, että aikasi riitti vastaamaan mielipidekirjoitukseeni (KS 19.10.13). Kirjoitit, että onhan teillä perussuomalaisilla vaihtoehto pelkän vastustamisen lisäksi. Minulle jäi kuitenkin tuo vaihtoehdon löytäminen kirjoituksestasi hieman epäselväksi. Voisitko vielä ystävällisesti kertoa entiselle kokoomusnuorelle sen vaihtoehtonne?

Kaupunginvaltuutettu Anssi Tähtinen (ps.) tiedustelit minulta, miten nyt käytössä olevat asiakasystävälliset prosessiohjatut hyvinvointipalvelut ovat parantaneet palvelujen laatua ja niiden saatavuutta, ovatko ne tuottaneet säästöjä?  Esimerkkinä prosessiohjatusta hyvinvointipalveluista voisin mainita sinulle keskitetyn ajanvarauksen takaisinsoittopalvelun. Säästöä on syntynyt ja palvelu on parantunut. Toivoisin kovasti, että myös Te perussuomalaiset suuntaisitte resurssejanne tämänkaltaisten palveluiden kehittämiseen.

Kouvolalaisena veronmaksajana koen Kouvolan talouden olevan varsin huonossa jamassa. Nostankin peukkuani Teille perussuomalaiset. Hienoa, että koette talouden heikkouden kanssani samaan tapaan, ettekä tykänneet viime valtuustossa esitetystä osavuosikatsauksesta. En tykännyt minäkään. Ihmettelen kuitenkin, että miten Kouvolan talous on miinuksella, vaikka meillä on nykyisin nämä mainitsemasi ”kustannuksiltaan edullisemmat palvelut” käytössä vanhoissa kuntakeskuksissa?  

Kouvolan haasteena on ollut teollinen rakennemuutos, jonka myötä olemme menettäneet työpaikkoja, verotuloja ja asukkaita. Uuden Kouvolan aikana kaupungintalous on heikentynyt poikkeuksetta vuosittain verokorotuksista huolimatta. Uudistuksia ja parempaa taloutta kaivaten.

Ps. 1 % korotus kunnallisveroon syö ostovoimaa keskimäärin 2,3 %

Pasi Helander (Kok.)