Hoitajien lääkkeenmääräämisoikeus ei poista lääkäripulaa

Pekka Korpivaara otti hanakasti kantaa (KS 15.12.13) perusterveydenhuollon ongelmiin. Korpivaara pitää ratkaisuna ongelmiin sisarhentovalkoista, sairaanhoitajaa. Korpivaara olisi valmis maksamaan 30 hengen rajatun lääkemääräämis- koulutuksen kaupungin pussista. Koulutus kestäisi noin 1-1,5 vuotta ja maksaisi kaiken kaikkiaan 200 000- 250 000 euroa. Eli lisäkoulutus vastaisi rahallisesti yhden sairaanhoitajan kohdalla kymmenen vuoden koulutusmäärärahaa. Jos tämä poistaisi lääkäripulan ja kaikki muut ongelmat, niin olisipa halpa ratkaisu.

Muistuttaisin Korpivaaraa, ettei yksittäisillä tempuilla pelasteta Kouvolan terveydenhuoltoa. Sairaanhoitajan roolia tulee miettiä laajemmassa näkökulmassa. Esimerkiksi sairaanhoitajilta tulee siirtää pois töitä, jotka eivät sairaanhoitajille kuulu. Tämäkin nopeuttaisi potilaiden hoitoon pääsyä ja hoitoa, sekä vähentäisi potilaiden pompottelua.

Korpivaaran kanssa olemme samaa mieltä siitä, ettei vuokralääkärien palkkaaminen kannata. Naapurikaupungissamme Lahdessa on tehty ihan laskelmat siitä, kuinka paljon enemmän vuokralääkäri maksaa kuin virkalääkäri. Vastaus on noin 50 000€/vuosi enemmän. Montako vuokralääkärityövuotta Kouvola ostaa vuosittain?

Kumpaa sinä pidät Pekka parempana: Se että terveyspalvelut järjestää ulkopuolinen osakeyhtiö, kuten Medone, Mehiläinen jne. niin kuin nyt osittain tehdään (enenevissä määrin, koska olette niin päättäneet) vai kunnan omistama oma osakeyhtiö ne järjestäisi? 

KYAMK muuten aloittaa Sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen – lisäkoulutuksen keväällä. Maksavatko hoitajat koulutuksen omasta pussistaan, vai osallistuuko kaupunki kustannuksiin?

Pasi Helander (Kok.)

Terveydenhuollon osakeyhtiöittäminen

Kuntien ja kuntayhtymien menoista yli puolet menee sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin. Elämme kestämättömällä pohjalla, kun huomioimme väestön ikääntymisen ja talouden heikentymisen. Terveydenhuollon kustannusten tulisi olla maltillisia, mutta Kouvolassa menojen kasvu oli vuosina 2011–2012 5,8 % (Lähde Kuntaliitto)

Voisiko terveydenhuollon sitten osakeyhtiöittää? Ja ennen kaikkea mitä se muuttaisi? Osmo Soininvaara kirjoitti blogissaan 11.6.13, että ”Jos esimerkiksi Helsinki palkkaisi kymmenen terveyskeskuslääkäriä lisää ja 30 terveyskeskuslääkäriä olisi kolmasosan työajastaan työterveyshuollon puolella, saataisiin tilankäytössä synergiaetuja ja terveyskeskuslääkärien työnkuva monipuolistuisi.”

Nykyisin Kouvolan kaupungin työterveyspalveluja hoitaa Kymijoentyöterveys – liikelaitos. Vuonna 2010 EU-komissio tyrmäsi suomalaisen julkisen liikelaitosmallin. Komission mukaan osa markkinoilla toimivista liikelaitoksista vääristää markkinoita. Kunnalliset liikelaitokset saavat kiellettyjä etuja mm. konkurssisuojasta, varainsiirto- ja kiinteistöveronvapautuksista.  

Kun liikelaitos muutettaisiin osakeyhtiöksi, muuttuisi sen kustannusrakenne läpinäkyväksi. Yhtiöittäminen mahdollistaisi myös taloudellisten hyötyjen vertailun. Mutta paranisiko palvelu ja miten kävisi pienituloisten?

Jos Kouvola osakeyhtiöittäisi perusterveydenhuoltonsa, niin toisiko se lisää vakinaisia lääkäreitä Kouvolaan. Tai jos terveyskeskuslääkärin työnkuvaan kuuluisi myös työterveyslääkärin vastaanottoa osan ajasta. Huonontuisiko palvelu, jos lääkäreitä palkattaisiin puolet lisää ja kasvaisivatko kustannukset, jos kunta myisi osan palveluistaan yrityksille ja yksityisiä terveyspalveluita haluaville asiakkaille? Nykyisillä näkymillä ainakin palvelut ja rahat näyttävän karkaavan Kouvolasta.

Pasi Helander (Kok.)

Neljän vai kymmenen miljoonan euron miinus?

Muutama päivä sitten Kouvolan sanomissa kerrottiin, että Kouvola tekee odotettua paremman tuloksen. Budjettivajetta ei olekaan kymmentä miljoonaa euroa vaan vain vaivaiset 4 miljoonaa euroa. Iloitseminen olikin liian aikaista. Kouvolan kaupunginhallitus on torpannut säästöehdotukset, joten tulos taitaa ollakin taas lähempänä -10 000 000€.  

Kouvolan taloudessa on paljon sisäsyntyisiä ongelmia. Nämä sisäsyntyiset ongelmat ovat seurausta huonoista päätöksistä, joita Kouvolan päättäjät ovat tehneet. Totuuden nimissä täytyy myöntää, että osa Kouvolan kohtaamista ongelmista on seurausta myös maailman laajuisesta talouden taantumasta.

Millä aseilla Kouvola aikoo nousta nykyisestä tilanteestaan? Moni vasemmistolaisempi huokaisee tässä vaiheessa ja sanoo ääneen, että onhan kunnilla verotusoikeus. Myönnän, on toki, mutta onko parempi vaihtoehto, että veronmaksaja menee konkurssiin liian suuren verotuksen takia, kuin että kunta menee?

Kunnallisveron korotuksesta ei ole hyötyä kuin hetkeksi. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana kunnallisvero on noussut keskimäärin yli kolme prosenttiyksikköä, toisin sanoen noin 1 % /10 vuotta. Tällä yksinkertaistetulla matematiikalla maksamme kunnallisveroa Kouvolassa vuonna 2050 24 %. Minusta se on täysin kohtuutonta!

Veronkorotusten tie on käyty loppuun, nyt on otettava käyttöön muut keinot! Kouvolan on mahdollistettava uusien työpaikkojen syntyminen kaupungin alueelle, sillä työllisyys on parasta sosiaaliturvaa. Lisäksi liian suuresta organisaatiosta on luovuttava, yksinkertaisesti siitä syystä, että meillä ei ole enää varaa siihen.

Pasi Helander (Kok)

Mitkä ovat ne vaihtoehdot?

Hyvä Anssi Tähtinen (ps.). Kiitos, että aikasi riitti vastaamaan mielipidekirjoitukseeni (KS 19.10.13). Kirjoitit, että onhan teillä perussuomalaisilla vaihtoehto pelkän vastustamisen lisäksi. Minulle jäi kuitenkin tuo vaihtoehdon löytäminen kirjoituksestasi hieman epäselväksi. Voisitko vielä ystävällisesti kertoa entiselle kokoomusnuorelle sen vaihtoehtonne?

Kaupunginvaltuutettu Anssi Tähtinen (ps.) tiedustelit minulta, miten nyt käytössä olevat asiakasystävälliset prosessiohjatut hyvinvointipalvelut ovat parantaneet palvelujen laatua ja niiden saatavuutta, ovatko ne tuottaneet säästöjä?  Esimerkkinä prosessiohjatusta hyvinvointipalveluista voisin mainita sinulle keskitetyn ajanvarauksen takaisinsoittopalvelun. Säästöä on syntynyt ja palvelu on parantunut. Toivoisin kovasti, että myös Te perussuomalaiset suuntaisitte resurssejanne tämänkaltaisten palveluiden kehittämiseen.

Kouvolalaisena veronmaksajana koen Kouvolan talouden olevan varsin huonossa jamassa. Nostankin peukkuani Teille perussuomalaiset. Hienoa, että koette talouden heikkouden kanssani samaan tapaan, ettekä tykänneet viime valtuustossa esitetystä osavuosikatsauksesta. En tykännyt minäkään. Ihmettelen kuitenkin, että miten Kouvolan talous on miinuksella, vaikka meillä on nykyisin nämä mainitsemasi ”kustannuksiltaan edullisemmat palvelut” käytössä vanhoissa kuntakeskuksissa?  

Kouvolan haasteena on ollut teollinen rakennemuutos, jonka myötä olemme menettäneet työpaikkoja, verotuloja ja asukkaita. Uuden Kouvolan aikana kaupungintalous on heikentynyt poikkeuksetta vuosittain verokorotuksista huolimatta. Uudistuksia ja parempaa taloutta kaivaten.

Ps. 1 % korotus kunnallisveroon syö ostovoimaa keskimäärin 2,3 %

Pasi Helander (Kok.)

Lisätulojen vastustaminen on järjetöntä

Olen viime vuosina tottunut siihen, että Perussuomalaiset vastustavat milloin mitäkin. Viimeinen vastustuksen aihe on Kouvolan kaupungin 120 000 euron lisätulot. Tämä lisätulo saadaan aikaiseksi 10 euron korotuksella pysäköintivirhemaksuun. Asia päätettiin Kouvolan kaupunginhallituksen kokouksessa äänestyksen jälkeen 23.9.13.  Korotusta vastaan äänestivät Jukka Nyberg (sd.), Ville Salonen (sd.), Minna Hietanen (ps.), Anssi Tähtinen (ps.) ja Pekka Korpivaara (ps).

Jouni Suninen (ps.) pelkäsi Kouvolan sanomien mielipidepalstalla (15.10.13), että pysäköintivirhemaksun korotus näivettää Kouvolan keskustan. Pidän Sunisen väitettä lähinnä abusrdina. Kouvolan keskusta alueen näivettyminen ei ole kiinni 10 euron korotuksesta pysäköintivirhemaksuun. Näivettyminen on kiinni keskustan kehittämisen puutteesta, palveluiden lakkauttamisesta jne. Esimerkiksi lukion lopettaminen tai peruskoulun lakkauttaminen lisäävät keskustan näivettymistä.  

Kouvolan tunnettavuus tai vetovoimaisuus ei ole kiinni pysäköintivirhemaksun suuruudesta, kuten Suninen väittää. Kouvolan vetovoimaa lisäämme monipuolisella ja laadukkaalla palvelutarjonnalla sekä kohtuullisella verotuksella. Kouvolan talous ei pelastu 120 000 euron lisätuloilla, mutta jokainen euro on kuitenkin kotiin päin.

Pasi Helander (Kok.)

Suurin pudottaja

Suurin pudottaja kilpailu on alkanut. Hallituspuolueet ovat istuutuneet budjettiriiheen parsille.  Nyt odotellaan sitä suurinta pudottajaa, kuka tiputtaa nyt sen suurimman pommin.

Mitä sitten on odotettavissa? Demarit eivät halua nostaa eläkeikää, eivätkä puuttua työttömien etuuksiin. Vasemmistoliitto ei halua puuttua opintotukeen. Kristillisdemokraatit eivät anna koskea kotihoidontukeen.

Opiskeluaikojen lyhentäminen valmistaisi nuoret nopeampaan työelämään. Kotihoidontuen pienentäminen toisi vanhemmat nopeampaa työelämään. Työttömyystukeen kajoaminen saattaisi tuoda työttömiä takaisin työvoimaan. 

Mihin me sitten tarvitsemme lisää työntekijöitä, kun nykyisillekään ei löydy töitä? Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan rakenteellisilla uudistuksilla pyritään lisäämään työllisten määrää, jonka odotetaan lisäävän työpaikkoja pitkällä aikavälillä.

Valtion talouden kestävyysvaje on kaikesta huolimatta nyt noin 8-9 miljardia euroa ja se olisi kurottava umpeen tavalla tai toisella. Nyt tarvittaisiin päättäväisyyttä! Olisi ehdottomasti panostettava tutkintoa vailla oleviin nuoriin. Olisi panostettava myös työikäisiin naisiin ja miehiin, jotta he jaksaisivat pidempään työelämässä. Eikä pidä unohtaa sitä kotimaisten päätösten pienuutta. Me emme saa muutettua Euroopan talouden suuntaa, sillä paljon riippuu myös Eurooppaan ja maailman taloudesta. Toki me voimme karsia valtion taloudesta kaikki turhat rypyt ja jättää jäljelle vain kaikkein välttämättömimmät menot.

Pasi Helander (Kok)

Jotakin tarttis tehrä

Perussuomalaisten ja Keskustan yhteinen vetoomus sote- ja kuntauudistuksen pysäyttämiseksi on vähintäänkin järjen vastainen. Perussuomalaiset ja keskusta haluavat, että kunnat ja valtio eivät tekisi mitään, vaikka julkisyhteisön taloudellinen tilanne on kriittinen.

Kovasti ihmettelen oppositiopuolueiden puutteellista tietoa valtion talouden tilasta. Vuonna 2012 julkiyhteisön velka kasvoi 6,1 mrd. euroa. Joidenkin arvioiden mukaan valtion velka vuonna 2015 on jo yli 100mrd euroa. Miksi siis kuntien ja valtion ei pitäisi pyrkiä estämään velkaantumista? Mielestäni on ihailtavaa, että hallitus ajaa kuntauudistusta jääräpäisesti eteenpäin opposition vikuroinnista huolimatta.

  

Oppositio vastustaa hampaat irvessä palveluiden karsimista ja pyrkii säilyttämään nykyiset palvelut sekä kuntarajat kasvavasta velkataakasta huolimatta. Opposition tie vaikuttaa hyvin pitkälti Kreikan tieltä. Hätiköityjen ratkaisujen sijaan toivon, että hallitus tekisi ratkaisunsa ennen pakkorakoa, ennen kuin julkisyhteisön velka kasvaa sietämättömän suureksi. Se päätösten aika, se on viimeistän nyt.  Yksinkertaisesti tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen, kuntien ja jopa oppositionkin olisi hyväksyttävä se tosiasia, että vanhentuneisiin ja ylisuuriin rakenteisiin on puututtava. Meillä ei ole varaa nykyisiin rakenteisiin, rahat eivät riitä. Rakenteet tulee uudistaa niin, että ne vastaavat parhaiten nykypäivän vaatimuksia. Jäämällä tuleen makaamaan vain pahennamme ongelmaa.

Pasi Helander (Kok.)

Valtion leikkaukset iskevät eritoten pieniin lukioihin

Laadusta, määrästä, lakkautuksista ja rahasta, siitäkö on lukiokeskustelu tehty? Ainakin näin voisi päätellä viimeaikaisista kirjoituksista Kouvolan Sanomissa.

Lasten ja Nuorten lautakunta linjasi aluksi, että keskustan alueen lukiot yhdistettäisiin. Lautakunnan esitystä peesasi kaupunginhallitus tiukan äänestyksen jälkeen. Muun muassa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Larikka olisi halunnut lakkauttaa mieluummin Anjalankosken ja Elimäen lukiot, kuin yhdistää Yhteiskoulun ja Lyseon lukiot.  

Loppupeleissä on aina kuitenkin kyse vain rahasta. Valtion vuoden 2013 talousarvioesityksessä lukiokoulutuksen opiskelijakohtainen yksikköhinta säilyi vuoden 2012 tasossa eli 6 704 eurossa. Inflaation pyöriessä 2-3 % paikkeilla tulisi indeksikorjatun opiskelijakohtaisen yksikköhinnan olla noin 6 900 euroa. Jäädytyksen reaalivaikutus yksikköhintaan on siis noin -200 euroa. Leikkaukset tulevat suuntautumaan eritoten pieniin lukioihin. Valtion suunnalta tulevat leikkaukset eivät tule pysähtymään tähän. Kuntien ja valtion haasteellisen taloustilanteen takia rahoitusvajeen täyttäminen tulee vuosi vuodelta vaikeammaksi.

Mitä vaihtoehtoja Kouvolalla sitten on? Säästettävä on, mutta mistä? Ennen kaikkea nyt on kyseessä arvovalinta. Lukioiden suurin kuluerä on opetus (noin 70 %), haluammeko säästää opetuksesta, niin kuin nyt olemme tekemässä? Seinistäkin toki voisimme säästää, mutta sen vaihtoehdon ovat hylänneet niin Nuorten ja Lastenlautakunta kuin kaupunginhallituskin.  

Pasi Helander (Kok.) 

Ammattiyhdistyspolitiikka syrjäyttää nuoret

Ammattiyhdistysten juuret ulottuvat teollistumisen alkuajoille. Ammattiyhdistykset ovat saaneet paljon hyvää aikaan ja ne ovat muun muassa luoneet hyvinvointivaltiolle perustan. Nykyisin ammattiyhdistysliikkeet ovat kuitenkin nuorten työllistymisen esteenä.

Kouvolan kaupunki lomauttaa lähestulkoon koko henkilöstönsä menojen kattamiseksi. Lomautukset ovat välttämätön paha. Lomautukset tuovat mukanaan sen, ettei kaupunki voi palkata nuoria kesätöihin. Kouvolan kaupunki on ollut iso työllistäjä ja suosittu työpaikkaa nuorten keskuudessa. Monelta nuorelta jää tänä vuonna ensimmäinen kesätyöpaikka saamatta. Ammattiyhdistysliikkeet pitävät kynsi hampain kiinni, siitä periaatteesta, ettei lomautusten aikana saa palkata määräaikaisia työntekijöitä.

Toivoisin ammattiyhdistysliikkeiltä nyt sitä solidaarisuuden siementä, jonka ansiosta ammattiyhdistysliikkeet ovat siinä asemassa, jossa ne nykypäivänä ovat. Antakaa nuorten työllistyä, antakaa nuorille mahdollisuus. Monet nuoret, jotka eivät saa tänä vuonna sitä ensimmäistä kesätyöpaikkaa, viettävät koko kesän laakereillaan ja näin he ovat erittäin suuressa syrjäytymisvaarassa.

Pasi Helander (Kok.)

Ratamo ei valmistu tällä vuosikymmenellä

Viime valtuustokaudella Kouvolan kaupungin valtuusto päätti rakennuttaa Ratamo-keskuksen Kotiharjuun. Itse olin sitä mieltä, että parempi paikka Ratamo-keskukselle olisi Sairaalanmäki. Päätös paikasta on kuitenkin tehty, joten turhaan ottaisimme taka-askelia ja lähtisimme perumaan jo tehtyjä päätöksiä. Päätös on päätös, joten pulinat pois!

Uudenkin valtuuston ja eritoten Perussuomalaisten olisi syytä käyttää energiaansa, jotta Kouvolan kehittyisi eteenpäin, ei taaksepäin. Ilman Ratamo-keskuksen sijainnin uudelleenkäsittelyäkin valtuustolla on täysi työ saada Ratamo-keskuksen rakennuttaminen päätökseen tämän vuosikymmenen aikana.

Mitä pikimmiten työt Kotiharjussa aloitetaan, sitä nopeammin myös rakennusteollisuus ja betoniteollisuuskin pääsevät takaisin jaloilleen. Luulisi tämän työllistämisnäkökulmankin kiinnostavan myös perussuomalaisia.

Itse rakennuksen lisäksi olisi keskityttävä myös Ratamo-keskuksen toiminnan sisältöihin. Olisi mietittävä mitä kaikkea Ratamo-keskus tulee pitämään sisällään. Toivotaan, että saamme jatkossakin Kouvolassa muitakin kuin perusterveydenhuollon palveluita.

Pasi Helander (Kok.) 

Teollisuuden on toimittava ilman tukiaisia

Perussuomalaisten Savitaipalelainen kansanedustaja Reijo Tossavainen kirjoitti Kouvola Sanomissa 12.1.13, että Suomen valtion on ryhdyttävä telakkayhtiön omistajaksi.

Kovin harmillista on, että STX-Finland menetti suuren laivatilauksen. Suomen valtio oli valmis tukemaan laivatilausta enemmän kuin mitään muuta hanketta aiemmin, mutta tällä kertaa se ei riittänyt, STX-Europe Ranskassa sai tilauksen. Saamieni tietojeni mukaan valtio käytti kaikki mahdolliset lailliset keinot, jotta tilaus olisi tullut Suomeen.

Ranskan valtio pystyi tukemaan laivatilausta enemmän, sillä se on osaomistajana telakkayhtiössä, jota Suomi ei ole. Jos Suomen valtio olisi ollut osakkaana STX-Finlandissa, niin laivatilaus oltaisi saatu Suomeen. Harmillista, että kansanedustaja Tossavainen tuo hyvän ideansa esiin liian myöhään ja ehdottaa nyt vasta valtiota omistajaksi telakkayhtiössä.

Olen arvon kansanedusta Tossavaisen kanssa samaa mieltä siinä, että Suomi tarvitsee pärjätäkseen yrityksiä ja yrittäjyyttä. Kuitenkin olisi perin kummallista, jos valtio lähtisi tukemaan taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevia yrityksiä, joissa se ei ole omistajana. Jos tälle linjalle lähdettäisiin, olisi tie kovin pitkä ja kivinen, sillä huonosti toimeentulevia yrityksiä riittäisi.

Jälkiviisauden sijaan meidän on sitouduttava kehittämään uusia mahdollisuuksia, jotta meriteollisuus Suomessa saisi uusia tilauksia. Meriteollisuutta olisi kehitettävä siihen suuntaan, ettei veromaksajien tarvitsisi kantaa kohtuutonta vastuuta teollisuuden riskeistä. Uskon, että meriteollisuutta pystytään kehittämään Suomessa arktisenmerenkulun turvin. Yritystoiminnan on oltava itsenäisesti kannattavaa.

Pasi Helander (Kok.)