sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Hoitajien lääkkeenmääräämisoikeus ei poista lääkäripulaa

Pekka Korpivaara otti hanakasti kantaa (KS 15.12.13) perusterveydenhuollon ongelmiin. Korpivaara pitää ratkaisuna ongelmiin sisarhentovalkoista, sairaanhoitajaa. Korpivaara olisi valmis maksamaan 30 hengen rajatun lääkemääräämis- koulutuksen kaupungin pussista. Koulutus kestäisi noin 1-1,5 vuotta ja maksaisi kaiken kaikkiaan 200 000- 250 000 euroa. Eli lisäkoulutus vastaisi rahallisesti yhden sairaanhoitajan kohdalla kymmenen vuoden koulutusmäärärahaa. Jos tämä poistaisi lääkäripulan ja kaikki muut ongelmat, niin olisipa halpa ratkaisu.

Muistuttaisin Korpivaaraa, ettei yksittäisillä tempuilla pelasteta Kouvolan terveydenhuoltoa. Sairaanhoitajan roolia tulee miettiä laajemmassa näkökulmassa. Esimerkiksi sairaanhoitajilta tulee siirtää pois töitä, jotka eivät sairaanhoitajille kuulu. Tämäkin nopeuttaisi potilaiden hoitoon pääsyä ja hoitoa, sekä vähentäisi potilaiden pompottelua.

Korpivaaran kanssa olemme samaa mieltä siitä, ettei vuokralääkärien palkkaaminen kannata. Naapurikaupungissamme Lahdessa on tehty ihan laskelmat siitä, kuinka paljon enemmän vuokralääkäri maksaa kuin virkalääkäri. Vastaus on noin 50 000€/vuosi enemmän. Montako vuokralääkärityövuotta Kouvola ostaa vuosittain?

Kumpaa sinä pidät Pekka parempana: Se että terveyspalvelut järjestää ulkopuolinen osakeyhtiö, kuten Medone, Mehiläinen jne. niin kuin nyt osittain tehdään (enenevissä määrin, koska olette niin päättäneet) vai kunnan omistama oma osakeyhtiö ne järjestäisi? 

KYAMK muuten aloittaa Sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen – lisäkoulutuksen keväällä. Maksavatko hoitajat koulutuksen omasta pussistaan, vai osallistuuko kaupunki kustannuksiin?


Pasi Helander (Kok.)

tiistai 10. joulukuuta 2013

Terveydenhuollon osakeyhtiöittäminen

Kuntien ja kuntayhtymien menoista yli puolet menee sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin. Elämme kestämättömällä pohjalla, kun huomioimme väestön ikääntymisen ja talouden heikentymisen. Terveydenhuollon kustannusten tulisi olla maltillisia, mutta Kouvolassa menojen kasvu oli vuosina 2011–2012 5,8 % (Lähde Kuntaliitto)

Voisiko terveydenhuollon sitten osakeyhtiöittää? Ja ennen kaikkea mitä se muuttaisi? Osmo Soininvaara kirjoitti blogissaan 11.6.13, että ”Jos esimerkiksi Helsinki palkkaisi kymmenen terveyskeskuslääkäriä lisää ja 30 terveyskeskuslääkäriä olisi kolmasosan työajastaan työterveyshuollon puolella, saataisiin tilankäytössä synergiaetuja ja terveyskeskuslääkärien työnkuva monipuolistuisi.”

Nykyisin Kouvolan kaupungin työterveyspalveluja hoitaa Kymijoentyöterveys – liikelaitos. Vuonna 2010 EU-komissio tyrmäsi suomalaisen julkisen liikelaitosmallin. Komission mukaan osa markkinoilla toimivista liikelaitoksista vääristää markkinoita. Kunnalliset liikelaitokset saavat kiellettyjä etuja mm. konkurssisuojasta, varainsiirto- ja kiinteistöveronvapautuksista.  

Kun liikelaitos muutettaisiin osakeyhtiöksi, muuttuisi sen kustannusrakenne läpinäkyväksi. Yhtiöittäminen mahdollistaisi myös taloudellisten hyötyjen vertailun. Mutta paranisiko palvelu ja miten kävisi pienituloisten?

Jos Kouvola osakeyhtiöittäisi perusterveydenhuoltonsa, niin toisiko se lisää vakinaisia lääkäreitä Kouvolaan. Tai jos terveyskeskuslääkärin työnkuvaan kuuluisi myös työterveyslääkärin vastaanottoa osan ajasta. Huonontuisiko palvelu, jos lääkäreitä palkattaisiin puolet lisää ja kasvaisivatko kustannukset, jos kunta myisi osan palveluistaan yrityksille ja yksityisiä terveyspalveluita haluaville asiakkaille? Nykyisillä näkymillä ainakin palvelut ja rahat näyttävän karkaavan Kouvolasta.

Pasi Helander (Kok.)

tiistai 3. joulukuuta 2013

Neljän vai kymmenen miljoonan euron miinus?

Muutama päivä sitten Kouvolan sanomissa kerrottiin, että Kouvola tekee odotettua paremman tuloksen. Budjettivajetta ei olekaan kymmentä miljoonaa euroa vaan vain vaivaiset 4 miljoonaa euroa. Iloitseminen olikin liian aikaista. Kouvolan kaupunginhallitus on torpannut säästöehdotukset, joten tulos taitaa ollakin taas lähempänä -10 000 000€.  

Kouvolan taloudessa on paljon sisäsyntyisiä ongelmia. Nämä sisäsyntyiset ongelmat ovat seurausta huonoista päätöksistä, joita Kouvolan päättäjät ovat tehneet. Totuuden nimissä täytyy myöntää, että osa Kouvolan kohtaamista ongelmista on seurausta myös maailman laajuisesta talouden taantumasta.

Millä aseilla Kouvola aikoo nousta nykyisestä tilanteestaan? Moni vasemmistolaisempi huokaisee tässä vaiheessa ja sanoo ääneen, että onhan kunnilla verotusoikeus. Myönnän, on toki, mutta onko parempi vaihtoehto, että veronmaksaja menee konkurssiin liian suuren verotuksen takia, kuin että kunta menee?

Kunnallisveron korotuksesta ei ole hyötyä kuin hetkeksi. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana kunnallisvero on noussut keskimäärin yli kolme prosenttiyksikköä, toisin sanoen noin 1 % /10 vuotta. Tällä yksinkertaistetulla matematiikalla maksamme kunnallisveroa Kouvolassa vuonna 2050 24 %. Minusta se on täysin kohtuutonta!

Veronkorotusten tie on käyty loppuun, nyt on otettava käyttöön muut keinot! Kouvolan on mahdollistettava uusien työpaikkojen syntyminen kaupungin alueelle, sillä työllisyys on parasta sosiaaliturvaa. Lisäksi liian suuresta organisaatiosta on luovuttava, yksinkertaisesti siitä syystä, että meillä ei ole enää varaa siihen.


Pasi Helander (Kok)